Markus Norrgran

Muovista muoviin

Mumbaissa kiellettiin muovipussit, mutta kielto ei ole varsinainen vaihtoehto, vaikka mikromuovi onkin maailman suurimpia vesistöön liittyviä ongelmia. Vanhan ratkaisun korvaaminen uudella, kestävämmällä ratkaisulla on vaihtoehto. Paraskaan kangaskassinkuljettaja ei muista ostospussia joka kerta mukaan ja kunnon sateella paperipussi on puolestaan vuoden typerin idea.

Viime aikoina ns. maatuvan muovin, eli eloperäisen muovin kehittäminen on edennyt hienosti. Viisi vuotta sitten kauppoihin tulleet ekomuovipussit olivat sellaisia, että ne lähinnä hajosivat käteen eikä niistä ollut opiskelijatalouden roskapussiksi kun sitä jätemäärää tulli lähinnä papupurkki ja kananmunankuoret päivässä. Niistä toinen meni metallinkeräykseen ja toinen vielä tuolloin sekajätteeseen. Silloinen kierrätysmuovi oli myös niin ensiaskeleillaan, ettei sille oikein muuta käyttöä ollut kuin nuo epäonniset kauppakassit.

 

Tänään sain lukea Turkuun suunnitteilla olevasta höyryvoimalasta, joka toimisi käytännössä puupelleteillä. Käytännössähän kyseessä on taas yksi polttovoimala, jonka päästösuhteet ovat fossiilisiin voimaloihin nähden positiiviset - jos päästöjä mitataan kuin fossiilisessa voimalassa. Kritiikittä sen ei kuitenkaan pitäisi läpi päästä. Pellettivoimaloissa on erityyppiset ongelmansa - ja samoja saasteita se sylkee ilmoille.

Suomen raakamateriaali on puu. Siitä ei päästä yli eikä ympäri. Onko sen hyödyntämisen paras tapa sitten sellu, pelletti, rakennusmateriaalit vai uudet komposiitit?

Minä olen uusien komposiittien ja pakkausmateriaalien kannalla. Lobbaus puupohjaisia teknologioita vastaan tulee olemaan kovaa öljy-yhtiöiden suunnalta kun kilpaillaan muovin valmistustavasta. Kuitenkin tiedetään, että hajoamaton mikromuovi aiheuttaa valtavasti ongelmaa niin ympäristölle, kalakannoille kuin eläimistölle ylipäätään. Samalla muun muassa turismi kärsii.

Männyn kuidut ovat myös yksiä parhaista puukuiduista sen suhteen, mitä komposiitteihin ja ainemateriaaleihin tulee. Meillä on myös taitoa puristaa mäntyöljyä - ja mäntyhän on se puu, mitä meillä talousmetsissä kasvaa. Ns. höyryautoista tai ekokaasuautoistahan on taipumassa lähinnä Suomen kokoinen juttu, mitä pääministerimme on hehkutellut. Eurooppa katsoo sähköautoihin. Kannattaako Suomessa lopulta panostaa niin paljoa talousmetsien pusertamiseen polttoaineeksi kuin nyt on aiottu? Vai voisiko mäntyämme käyttää fiksummin?

Lainaus:
"Ellen MacArthur -säätiön raportin mukaan meriin dumpataan vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Määrää voi verrata siihen, jos meriin kipattaisiin jäteautollinen muovia vuorokauden jokainen minuutti vuoden ympäri."

"Jotaan pitäs teherä", oli kloppina tuttu hokema vanhemmilta isänniltä ennen kuin pyöräytettiin kivi tai raato jostain, missä sen ei pitäisi olla. Tässäkin tapauksessa nimenomaan tehdä, eikä koittaa maailman yleisintä materiaalia kieltää - vaan tarjota kestävämpää vaihtoehtoa.

 

Laadukkaasta mäntypohjaisesta pakkausmateriaalista olisi taas vientiin aineksia. Keski-Eurooppaan olisi kiinnostavaa nähdä vientikokeiluja. Kuluttajamuovina materiaalia voisi viedä maihin, joissa kuluttajamuoveja on kielletty ylettömän roskaamisen vuoksi. Tähän kuuluu useita Aasialaisia suurkaupunkeja. Myös autojen sisärakennusaineina kyseisiä materiaaleja on testattu.

Suomessakaan merenrannat eivät ole autuaita. Läheltä virrannutta muoviroskaa on Pohjoismaista eniten Suomen rannoilla. Turussa sukeltajien joen puhdistustalkoot ovat joka kesäinen puuhastelu. Olisiko kuntatekniikassa mahdollista siirtyä hajoaviin muoveihin ja materiaaleihin? Kustannukset olisi hyvä selvittää.

 

___

Ps. pahoittelen hieman hajanaista tekstiä. Lounaskirjoitus ei ole välttämättä se jäsennellyin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juhani Vehmaskangas

Kyllä joo. Eikö se kuitenkin ole niin, että nykyisistä biohajoavista muoveista osa on maatumatonta jätettä - kuidut on vaan yhdistetty biohajoavalla "muovilla".

Ja niin joo: puuvillasta voi tehdä niin kauppakasseja kuin paitojakin, ja maatuu varmasti.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

No kasseissa ja t-paidoissa valinta on helppo - tai voisi olla, ellei puuvillaan sekoitettaisi niin usein muovipohjaisia keinokuituja. Puuvilla ei myöskään toimi kovinkaan hyvin vaikkapa kuntatekniikan jätteenhoidossa tai muovirakentamisessa. Yhdistelmille, joilla on maatumisoptio, vaikkapa edes 100 vuoden syklillä, on tarvetta.

Toimituksen poiminnat