*

Markus Norrgran

USA kasvattaa puolustusmenojaan - muut talouden voimavaltiot tulevaisuutta

Yhdysvallat päättivät leikata ympäristö- ja ulkoministeriörahoitustaan puolustusmenojen kustannuksella. Näin Yhdysvaltain puolustusmenot nousevat maailmansotien ajan tasolle.  Mm. Polition ja BBC:n haastatteluissa tämä on herättänyt huolta Yhdysvaltain ulkosuhteiden parissa työskentelevien keskuudessa ja sen odotetaan heikentävän Yhdysvaltain vaikutusta maailmalla.

Myös armeijan päällystössä on koettu, ettei ratkaisu ole puuttuvan napin ompelua. Oikeammin nappeja poistetaan. Kokemus on sielläkin, että niin kehitysapu kuin yhteistyö vähentää konfliktiriskejä ja terrorismin uhkaa. Rauha ei leviä asein. Tässä armeijan 120 eläkkeelle jääneen päällystön jäsenen avoin kirje, jolla vedotaan demokraatti- ja republikaanipäättäjiin, ettei kyseisistä rahoituksista leikattaisi.  http://www.usglc.org/downloads/2017/02/FY18_International_Affairs_Budget_House_Senate.pdf

Muut talouden voimavallat ovat muutoinkin kohentaneet asemiaan vaikuttajina Yhdysvaltoihin nähden. Nykyisillä päätöksillään kehityssuunta jatkunee kun USA keskittyy nykyisen hallintokautensa protektionismiin.

Ympäristöasioissakin Yhdysvalloista löytyy se porukka, joka haikailee menneitä vuosikymmeneitä. Suunta on erikoinen kun esimerkiksi Intiakin on päättänyt ottaa härkää sarvista ympäristöasioissaan, ja puuttua polttolaitoksilla tuottamaansa energiaan. Maa lähtee toteuttamaan massiivista energiareformia. Intiassa on päätetty, että energiasta  60 % tuotetaan uusiutuvilla -pääasiassa auringolla ja tuulella 2027 vuoteen mennessä.

Päätös on kunnianhimoinen, mutta Intialla on tiettyjä etuja tavoitteen toteuttamisessa. Intian niemimaata kiertää joka suunnasta valtameri, jonka tuulet ovat hyviä energiantuotantoon ja maan geopoliittinen sijainti on erinomainen aurinkoenergiaa ajatellen. Polttolaitosten merkittävyyttä voi vähentää huomattavasti ja varsin nopealla sykkeellä. Maan sijainti on sellainen, ettei sen tarvitse odottaa energian varastointiin liittyvän teknologian kehittymistä. Alueella energiantuotanto on myös jo nyt hajautetumpaa kuin Euroopassa, mikä on hyödyksi, vaikkakin pointti on ollut tahaton ja johtuu lähinnä Intian pistemäisyydestä sen suhteen, minne energiankäyttöä on suunniteltu.

Nopea muutostahtihan on tuttua modernin maailman saaste- ja tuotantokolmiossa, Kiinassa, Intiassa ja Filippiineillä. Näistä Filippiinit ovat viimeinen, joka ei ole näyttänyt uskottavia energiantuotannon muutokseen perustuvia laskelmia. Kiinassa ja Intiassa on selvää kyllästymistä smogin ja pienhiukkaspilvien keskellä elämiseen.

Länsimaissahan varallisuus on parin viimevuosikymmenen ajan polarisoitunut varakkaille kaupunkialueille ja samoille alueille saapuu myös työikäinen väki, syntyy uudet sukupolvet ja sitä myöten myös työpaikat laajalta skaalalta kasautuu. Syrjäseuduille, joista katoaa suurtyöllistäjiä, jää taas varattomuutta joka luo eriarvoisuutta ja tietenkin haikailua aikaan, milloin tehtaat pyörivät ja varallisuus kasvoi ja suuria omakotitaloja rakennettiin. Tätä aikaa ei kuitenkaan polttolaitokset tuo takaisin. Ei edes massiivinen biomassan tuotanto.

Sen sijaan tulisi seurata sitä, mitä tuloksia viime aikoina on saatu siitä, että puuta ja puukuitua käytetään erilaisten valmistusmateriaalien pohjana. Niin kuin täälläkin olen usein kirjoittanut – pohjoinen mänty on erinomaista materiaalia ns. uusille komposiiteille. Niissä materiaaleissa on tulevaisuus kun muovin ongelmaan on herätty. Työvaikutuksetkin olisivat paljon laajemmat kuin pelkässä biomassassa sillä kuitumateriaaleihin liittyy monenlaisia valmistusvaiheita aina alkutuotannosta tuotteiden toteuttamiseen ja myymiseen. Suomessa tulisi tarkkailla tätä.

Jk. Mielenkiintoista seurattavaa löytyy myös pohjoisesta – Islannista. Islannissahan on perinteisesti erinomainen maaperä geotermisille lämpölaitoksille ja tekniikka on siellä jo totuttua. Nyt maassa kuitenkin mennään pidemmälle ja koetetaan hyödyntää tulivuoren tarjoamaa lämpöenergiaa poraamalla melko pinnassa olevan taskun kylkeen. Veden kanssa taskun lämpö saataisiin n. 500 C. Nykyisissä rei’issä lämpö on n. 250 C.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat