*

Markus Norrgran

Uusin leikkauskierros vaarantaa hyvinvoinnin

 

ETLA esitti lukukausimaksujen ottamista myös suomalaisilta opiskelijoilta. Ajatus liikkui kohtuullisen maksun ympärillä, mutta todellisuudessa ilmoille heitetty 2000 € on sellainen, jota opiskelija ei voi omasta budjetistaan irrottaa. Se on n. 2/3 nykyisestä opintolainasta, joka kokonaisuudessaan menee elämiseen nykyisten leikkausten jälkeen. Opiskelumateriaalien hankinnassa ollaan jo kyseenalaisuuden äärellä, etenkin kun ilmoille on heitetty myös termiä BYOD (Bring Your Own Device). Ehdotus on naurettava. Käytännössä se estää tasa-arvoisen opiskelumahdollisuuden toteutumisen.

Asia on henkilökohtainen, sillä minä en voinut odottaa minkäänlaista tukea kotoa. Äiti tosin lähetti villasukkia ja talviroippeita, kun on kova täti neulomaan. Myös taimia sain ikkunakasvatukseen, mikä monipuolisti maustemahdollisuuksia kovasti. Opiskelijaluksusta. Silti, en olisi millään suoriutunut useammasta lukuvuosimaksusta vaikka säästöjä minulla oli. Olinhan työskennellyt kaikenlaisissa töissä useita vuosia ennen opintojani.

Nyt elämme aikaa, jolloin kokeillaan yhteiskuntamme erilaisia rajoja ja katsotaan, miten Suomen arvot ja lait venyvät. Prosessia käyvät läpi niin koulutus, terveyspalvelut, työ- ja elinkeinopalvelut ja viimeisimpänä neuvolat (http://www.paivanlehti.fi/ministeri-sen-viimein-myonsi-neuvolat-on-tarkoitus-yksityistaa/).

Minä liityin Vihreisiin, sillä yrittäjyyttä positiivisten lasien läpi katsovista puolueista se on myös ainoa, joka ymmärsi sanoa koulutusleikkausputken aloittamisen olevan virhe. Ennen koulutusleikkauksia korkeakoulujen hallinnossa ja rahoituksen jakautumisessa oli ongelmia, mutta asiaa olisi voinut lähestyä toisinkin. Nyt lähestyttiin näin.

Virhettä ei silti pidä jatkaa ja leikkauksen toistajat ja jatkajat nakertavat sitä, mihin nykyinen kasvu ja taustoista objektiivisesti riippumattomat tasa-arvoiset mahdollisuudet perustuvat – ilmaiseen koulutukseen.

Uskon pitkälti yksityisen sektorin mahdollisuuksiin ja kykyyn hoitaa asioita tehokkaasti. Olen kuitenkin mieleltäni klassinen sivistysporvari. Uskon siihen, että yrittäminen onnistuu parhaiten vakaassa valtiossa, jossa valtion kautta pidetään perusasioista huolta. Tällaisia ovat a) koulutus b) julkinen infra c) terveys.

Yhdysvalloissa vähätuloinen osuus (mikä ei siinä maassa ole mitenkään pieni) on tällä vuosituhannella kokenut suoranaisen romahduksen hyvinvoinnissaan. Heidän eliniänodotteensa ja erityisesti terveiden elinvuosien määrä on romahtanut radikaalisti. Kaiken hoito bisneksen kautta ei lisää hyvinvointia paitsi niille, jotka peruspalveluita myyvät. Se on maailman varmin tuote.

***

Turussa leikkauksia on tultu mahdollisuuksien rajoissa vastaan. 1,5 miljardin kaupunkibudjetista löytyy niin monta käyttökohdetta, ettei vastaan voi tulla loputtomasti. Enempää vastaantuloa tuskin voi realistisesti luvata kukaan. Sen sijaan, jos maakuntaratkaisu ajetaan liian nopeasti läpi, niin lisää ongelmia voi syntyä.

Vetoankin tässä niin hallituksen sisäisiin kuin ulkopuolisiinkin sivistysporvareihin kuin vasemmistoonkin, että toimittaisiin sen eteen, että Suomi on tulevaisuudessakin pohjoismainen yhteiskunta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Uusin leikkauskierros vaarantaa hyvinvoinnin''

Ei vaaranna. Turhia virkoja lopetataan ja saadaan velkaantuminen ja holhous loppumaan.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Jos turhiin virkoihin haluttaisiin puuttua, kuntaliitoksia ajettaisiin läjäpäin läpi. Vähenisi hallintohimmelit, jotka kuuluvat jokaisen kunnan velvollisuuksiin ja näin yhdistettäisiin kalliita kuntahallintoja, jotka vaativat merkittävästi varainsiirtoja. Erilliset kuntahallinnot eivät edes lisää kenenkään hyvinvointia, vaan pitävät yllä lähinnä mielikuvia, jotka voitaisiin saavuttaa vaikka jakamalla kylästatuksia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistettiin. Ei vähentynyt porukka vaan palkattiin 166 turhaa viranhaltijaa lisää.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran Vastaus kommenttiin #3

Tämäkö ei siis pitänyt sisällään nykyisen siirtymäaika -säädöksen irtisanomissuojaa?

Ainakin Pohjanmaalla, mistä olen kotoisin, osattiin tehdä aika fiksuja järjestelyjä kuntaliitosten jälkeen ja pitkät miinusmerkit budjeteissa saatiin käännettyä huomattavasti parempaan suuntaan, vaikka töitäkin vielä on.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #4

#4
Määrä on kasvanut tasaisesti joka vuosi, kun samaan aikaan väkimäärä on pudonnut lähes 2000 henkilöä.

Kertoo hyvin kuntatalouden vastuuttomuudesta ja sinnetänne mentaliteetista.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran Vastaus kommenttiin #5

Huh, kuntapuolen toiminta on kyllä välillä uskomatonta. Olisivatkohan ihmiset kiinnostuneempia sen kuluista, jos keskusteluihin nousisi se, että etenkin pienituloiset maksavat pääosan veroistansa kuntatasolle - vasta tietyn tulorajan jälkeen merkittävästi valtiotasolle.

Risto Salonen Vastaus kommenttiin #4

Pohjanmaalla on osattu tehdä paljon muutakin hyvin.

Opiskelumaksuilla saataisiin enemmän motivaatiota opiskeluun, ja maksu edesauttaisi opiskelun suuntaamista sellaisille aloille, joilla voi oikeasti työllistyä. Maksu voisi olla jollain tavoin vähennyskelpoinen verotuksessa esim kertoimella kaksi ja 10 vuotta.
Myönnän, että läheskään kaikilla ei olisi mahdollisuutta maksuun, rinnalle voisi kehittää stipendi/vapaaopinto/lainapakettia tarpeeksi pitkällä takaisinmaksuajalla.
Maksu auttaisi myös yliopistojen taloutta.
Jollain tavoin sitä 50-, 60- ja osin 70-luvuillakin opiskeltiin ilman tukia, ja korkeakouluissa oli kohtuullinen opintomaksu. Myönnän, että maailma oli tuolloin erilainen ja tulevaisuusmahdollisuudet samoin.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran Vastaus kommenttiin #6

Keskustelimme tästä Facebookin puolella myös. Opintoaikanani käytännöt muuttuivat hyvin paljon opintojen etenemisen suhteen.

Vaihtoehtoideoita syntyi. Ehdotuksiin nousi mm. idea opetuksen ostamisesta ulkoisena palveluna kouluille. Nykyinen nopea muutosprosessi on johtanut siihen, että lähiopetusta ei välttämättä ole saatavilla lainkaan. On käynyt jopa niin, että kurssi on järjestetty, mutta ei ole ollut olemassa ketään, jolla on ollut kurssin vetovastuu. Leikkauksen on siis toteutettu väärin.

Sen sijaan, että tilannetta yritettäisiin korjata lukukausimaksuilla tai leikkauksilla itse opiskeluprosessista, tulisi asiaa lähestyä laadukkaammin. Lähestytäänkin jo. Monilla valmistuminen viivästyy siitä, että jotkut yksittäinen kurssi jää veivaamaan. Jonkinlainen verkkosuorittaminen voisi tulla kysymykseen tällaisissa tapauksissa, sillä nykyään, kun kursseja toteutetaan kerran vuodessa ilman joustoa, pitkitetään helposti valmistumisia. Tässä tietenkin haraa vastaan myös opetushenkilökunnan oma pyllyily. Siihen ei auta opiskelijoilta leikkaaminen vaan suora pakottaminen töihin.

Minun opiskeluaikana tuli ns. etenemisvaatimus, mikä oli mielestäni tosi jees. Eli, jos opintojen eteen ei tee työtä (5 op/kk on kova tahti), ei tukea saa. Sen kanssa puuhastellessa tulisi kyllä valmistua ajoissa.

On joukossa tietenkin ikuisia itsensä etsijöitä, mutta voisihan sitä siirtää porukkaa vaikka avoimen yliopiston puolelle väkisin, jos neljän vuoden kandia ei saa kuudessa suoritettua. Siinä maksaa itse opinnoistaan,

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #6

Verot ajettii pilviin Suomessa ja perusteltiin ilmaisella opiskelulla.

Tulee melkoinen yhtälö, kun on huippuverot ja maksulliset palvelut. Se sopii virkamiehille, jotka eivät veroja maksa.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran Vastaus kommenttiin #10

Kyllähän se suurin verorahojen nielu on ollut ja on sosiaali- ja terveyspalvelut. Koulutuksen vastatessa 11,6 %:a budjetista kun mukaan otetaan kaikki varhaiskasvatuksesta korkeakoulujen kautta aikuis- ja täydennyskoulutuksiin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Muistuttaisitko huonomuistisille, paljonkos se edellinen hallitus, jossa Vihreät noin sivumennen mainittuna istui, koulutuksesta taas leikkasikaan?

Mitenkäs se puheenjohtaja Niinistö taas asiaa silloin perustelikaan?

Tekopyhää roskapuhetta, joka todennäköisesti toimii sen verran hyvin, että olette taas seuraavassa hallituksessa leikkaamassa koulutuksen rahoitusta.

Kuntapuolella koulutusta ja varhaiskasvatusta saa rauhassa kurittaa (tai siis Vihreät äänestää niissä perinteisesti tyhjää), kunhan luvataan vetää kiskoja.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Jäi vissiin sisältö lukematta ja siihen kommentoimatta, kun tulit vain räyhäämään?

Myös varsin epäselväksi taineet jäädä varhaiskasvatus- ja koulualoitteet niin kaupungeissa kuin valtiotasolla?

Jos tehdään yksi leikkauskierros ja siitä puhutaan jälkeenpäin (ja saakin puhua, se on ihan oikein. Pitää miettiä, mikä meni oikein, mikä ei), niin se ei tarkota, että samaa raittia pitää loputtomasti piirtää.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nojaa, sisältö oli aika lailla samaa tuubaa kuin kaikilla muillakin horroksestaan heränneillä Vihreillä, jotka ovat pystyneet ymmärtämään ETLA:n paperin joko tarkoituksella tai hölmöyttään pieleen. Ks. esim. Alametsän narina samasta aiheesta tuossa vähän ylempänä.

Varhaiskasvatus- ja koulualoitteista on aika lailla turha puhua, jos esimerkiksi omassa kotikaupungissasi Track Record on lähinnä tyhjän äänestäminen aina kun kaupungin aseveliakseli tekee typeryyksiä.

Leikkauskierroksia on tapana arvostella oppositiossa, ja kannattaa hallituksessa. Vihreät ei ole tässä(kään) mielessä mitenkään erilainen kuin muut puolueet, joten en osta sekuntiakaan, etteikö sama ralli jatkuisi myös tulevaisuudessa, myös Vihreiden johdolla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Vetoankin tässä niin hallituksen sisäisiin kuin ulkopuolisiinkin sivistysporvareihin kuin vasemmistoonkin, että toimittaisiin sen eteen, että Suomi on tulevaisuudessakin pohjoismainen yhteiskunta."

Kapitalistinen talouskilpailu on kehittynyt siihen pisteeseen, että sivistysporvariuteen ei enää ole varaa. Pitää muistaa, että kapitalistit kilpailevat toisiaan vastaan, eikä pelkästään maan sisällä, vaan kansainvälisesti.

Miksi suomalaiset kapitalistit kustantaisivat suomalaisille ilmaisen koulutuksen niin kauan kuin ulkomaiset kapitalistit saavat nauttia sen koulutuksen hedelmistä joko siten, että korkeasti koulutetut muuttavat ulkomaille rahastamaan koulutuksellaan korkeampaa palkkaa kuin Suomessa tai siten, että ulkomaiset kapitalistit tulevat tänne valmiiseen pöytään investoimaan?

Sosialistisissa maissa koulutus on ilmainen ja rajat suljettu. Kapitalistisissa maissa koulutus on maksullinen ja rajat avoinna.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Valitettavasti minusta kommunismi ei ole vastaus mihinkään. Lasken ilmaisen koulutuksen merkityksen sillä, että se mahdollistaa kenen tahansa panostamisen siihen, että oma sosiaaliekonominen asema paranee markkinatalouden ehdoilla toimivassa yhteiskunnassa.

Minä haluan osaamiseni ja taitojeni mukaisen korvauksen työstäni. Niin suurin osa muistakin. Maksan myös tyytyväisenä verojani silloin, jos sillä rahalla mahdollistetaan myös opiskelut mahdollisille tuleville työtovereilleni, ja jos hommat oikein ottaa tulta - palkollisilleni.

En halua suljettuja rajoja. Muutenkin melkein kaikki mahdolliset asiakkaat ICT-tuotteille löytyy ulkomailta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"...se mahdollistaa kenen tahansa panostamisen siihen, että oma sosiaaliekonominen asema paranee markkinatalouden ehdoilla toimivassa yhteiskunnassa."

Käytät varsin tarkasti ilmaisua "kuka tahansa" sen sijaan, että käyttäisit ilmaisua "jokainen".

Tuostahan tuolileikissä on kysymys: voittajat voittavat häviäjien kustannuksella, eikä tämä muutu siitä, että "kuka tahansa" voi voittaa. Leikin säännöistä seuraa, että vaikka kuka tahansa voi voittaa, niin on aivan varmaa, että kaikki eivät voi voittaa.

Noin toimii myös sosioekonomisen aseman kohentaminen kapitalistisessa yhteiskunnassa. Periaatteessa kuka tahansa voi sen saavuttaa, mutta koska se aina tapahtuu toisten kustannuksella (sosioekonominen asema on suhteellinen käsite), on päivänselvä mahdottomuus, että kaikki voisivat sen saavuttaa.

Toimituksen poiminnat