Julkisten IT-järjestelmien käytettävyys (tai sen puute)
Kaupunkien paisuneet budjetit, talouden sopeuttaminen ja ylipäätään teknologian kehittyminen on tuonut kuntalaisten eteen IT-palveluita suuria määriä melko nopeaan tahtiin. Alkuvuosina annoin anteeksi niiden karmean käytettävyyden, sillä homma oli lapsenkengissä.
Valitettavasti käytettävyys IT-hankinnoissa ei ole vieläkään saanut riittävää huomiota. Syy ei tieteenkään ole puhtaasti haluttomuudessa panostaa käytettävyyteen, vaan ennemminkin siitä, että tietotaitoa käytettävyydestä ja sen arvosta tuotteelle, ei riittävästi kaupungin päätännässä ole. Silti tietokonejärjestelmät ovat kasvattaneet osuuttaan niin varausjärjestelmissä, palautejärjestelmissä kuin vaikkapa kaavoitusasioissa ja kaupunkikehityssuunnitelmissa.
Kehityssuunta tulee jatkumaan. Tekniikka paranee paranemistaan ja automatisointia tehdään siellä, missä voidaan. Suomessa ei ole kovin montaa kuntaa, joiden budjetit kellottelevat plussan puolella vuoden vaihteen jälkeen. Ilmaa pitää pusertaa pois, mutta korvaavien järjestelmien UX:n pitää olla sellaisella tasolla, että niitä voi käyttää kaiken ikäiset.
Ohjelmistohankinnassa tällaiset asiat näyttävät jäävän toissijaisiksi. Keskitytään siihen, että tekniikka toimii, mutta se ei käyttäjälle riitä, mikäli käyttäjäkokemus ja käytettävyys on heikkoa.
Tiedetään, että julkisissa hankinnoissa pitää painottaa kustannuksia. Se on EU-säädös. Sen tarkoituksena on ehkäistä korruptiota ja nepotismia. Sen lisäksi saa kuitenkin tehdä muitakin ehtoja tuotteen hankkimiseksi. IT-tuotteissa käytettävyys ja jatkuva tuotetuki voisivat olla sellaisia, mitä voi asettaa uusien järjestelmien ehdoksi.
***
Käytettävyyttä tarvitaan, tai ohjelmisto ei säästä. Suomalainen klassikko on erilaiset potilastietokantajärjestelmät, joita oli pahimmillaan jokaisella sairaanhoitopiirillä omansa. Näiden kilkkeiden yhteensaattaminen tuli tolkuttoman kalliiksi. Lisäksi osa sairaanhoitajista joutui käyttämään kohtuuttoman paljon työaikaansa huonolaatuisien ja käytettävyydeltään vanhanaikaisten järjestelmien käyttämiseen.
Hyviä esimerkkejäkin on. Kotikaupunkini Turku teki viime vuonna kyselyn kaupungin tulevaisuudensuunnista. Se liittyi siihen, miten kaupunkia tulisi kehittää ja täyttäjää pyydettiin rajaamaan kartalta erilaisia alueita, joille saattoi antaa kehitysehdotuksia.
Julkisen sektorin palvelujen, jos minkä, käyttöliittymien tulisi olla sellaisia, että niitä osaa käyttää ihmiset vauvasta vaariin. Valitettavasti kuitenkin näyttää yhä siltä, että käytettävyys on parhaiten huomioitu kaupallisissa internet-applikaatioissa. Julkisilla olisi tässä paljon kiinniotettavaa.
Suurin ongelma taitaa olla siinä, että kun käydään tekemään jotain IT-järjestelmän avulla, tehdään edelleen samaa asiaa kuin aiemmin. Eli prosessin kaikki vaiheet yritetään säilyttää jolloin se näkyy järjestelmän toiminnassa ja sen käyttöliittymässä ylimääräisenä monimutkaisuutena. Tällöin saadaan kömpelö järjestelmä ja säilytetään samat työvaiheet.
Parempi vaihtoehto olisi miettiä kokonaisuutta ja siihen liittyviä työvaiheita kokonaan uusiksi ja suunnitella järjestelmä niin, että se tekisi vain sen mitä oikeasti tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vain. Suunnittelupöytää ei muisteta pyyhkiä puhtaaksi välillä. Myös monia palveluita koitetaan ujuttaa samaan sovellukseen. Esimerkiksi useat erityyppiset ajanvaraukset saattavat olla saman sovelluksen hierarkiassa. Sen sijaan voisi olla vaikkapa hammashoidolle useampia samanlaisia sovelluksia, kuten ajanvaraus.hammashoito.turku.fi ja paikkausaika.hammashoito.turku.fi. Jo tällä selviäisi osa ongelmatilannekyselyistä ja hämmingeistä, joita isot select-puut aiheuttavat.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan, että huomasin tämän kirjoituksen vähän viiveellä. Tämä on tärkeä aihe, jota minäkin osaltani ole yrittänyt pitää tapetilla ja ymmärtää vuosien ajan (kirjoitellut lehtiin ja blogiin, tehnyt videoita, pitänyt kursseja…)
Nyt sitten huomasin, että minulta puuttuu lyhyt yhteenvetovideo. Ja tein lyhyen videon omasta näkemyksestäni, otsikolla: ””Miksi julkinen taho hankkii hankalakäyttöisiä tietojärjestelmiä?” Neljän minuutin vastaus”.
Videon voi katsoa täältä: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.fi/2017/04/m…
Ilmoita asiaton viesti